Tiesitkö, että kahvinporoista on moneksi?
Kahvi. Se on juurtunut syvälle suomalaiseen kulttuuriin sen jälkeen, kun ylimystö toi sen tänne 1700-luvun alussa. Sata vuotta myöhemmin kahvia joi tavallinenkin kansa ja säännöllinen kahvitauko kirjattiin jo joihinkin työsopimuksiin. Suomalaiset kuluttavat kahvia kiistattomasti eniten maailmassa asukaslukuun suhteutettuna: noin 10 kg vuodessa asuakasta kohti. Toistaiseksi kahvin suosio suomalaisten keskuudessa ei ole hiipumaan päin.
Käytä porot kahteen kertaan
Kahvinporoja syntyy Suomessa huomattavia määriä ja niitä voi hyödyntää monella eri tavalla. Kahvinporot ovat tunnetusti hyvä maanparannusaine ja kohtuudella levitettynä sopivat useille kasveille. Kauneuden hoidosta kiinnostuneet saattavat tietää reseptejä, joissa kahvinporoista tehdään kotitekoista ihon kuorinta-ainetta. Meiran sivuilta löytyy kahvinporo rub-mausteseos ohje lihalle. Jäisillä keleillä kahvinporot voi levitellä omalle kulkuväylälleen vaihtoehtona perinteiselle sepelille. Nämä esimerkit olivat kaikki sellaisia, joita jokainen voi kokeilla kotonaan.
Käytetyt porot kuuluvat biojätteeseen, jonka käsittely tapahtuu hieman eri tavalla paikkakunnasta riippuen. Satakunnassa biojäte päätyy biokaasulaitoksille, jolloin siitä syntyy biokaasua ja lannoitteita. Kahvinporojen osuutta tuotetusta lämmöstä tai lannoite säkistä on vaikea lähteä erottelemaan. Seuraavat esimerkit vaativat kahvinporojen erilliskeräyksen.
Poroista kaupallista toimintaa
Bio-Bean valmisti käytetyistä kahvin poroista biodieseliä ja ”kahvihalkoja”, joita pystyi polttamaan puuhalkojen tapaan tulisijassa. Talousvaikeuksissa olleen yrityksen toimitilat tuhoituivat tulipalossa vuonna 2023 jonka jälkeen yrityksen osti englannissa toimiva Envar Composting Limited, jolloin kahvihalkojen valmistus päättyi. Envar kehittää kahvinporoista muun muassa pellettimäistä lannoitetta. EcoBeanin perustivat vuonna 2018 pitkään kahvin parissa työskennellyt Kacper Kossowski ja Varsovan yliopiston tutkija Marcin Koziorowski. Yritys erottelee kahvinporoista kemiallisesti eri tuotteita, kuten kahviöljyä, proteiinia ja polymeerejä. Viime vuonna yritys sai rahoitusta uuden teknologiakeskuksen rakentamiseen. Kaffeeform valmistaa käytetyistä kahvinporoista ja bio-polymeereista erilaisia kuluttajatuotteita, kuten kahvikuppeja. Yrityksellä on ollut tuotantoa vuodesta 2015 alkaen.
PermaFungi Belgiassa, Nãm Mushrooms Portugalissa ja Espresso Mushroom Company Englannissa ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat kasvattaneet sieniä kaupungin kahviloista keräämissään kahvinporoissa. Käytettyä kasvualustaa on kaupattu lannoitteeksi ja kasvatettuja sieniä ruuaksi. Näistä yrityksistä PermaFungi ja Nãm Mushrooms ovat edelleen toiminnassa. Espresso Mushroom Company lakkautettiin vuoden 2024 elokuussa. Yritysmalli toimii alueilla, jossa kahvinporoja on saatavissa runsaasti pieneltä alueelta. Näin kuljetuskustannukset pidetään pieninä. Kuljetuksissa on käytetty pyörillä kulkevia kuriireja ja kerralla haetut kahvinporomäärät eivät ole kovin suuria.
Tutkimus ja Suomalaiset toimijat
Kahvinporoja on tutkittu myös hiekan korvaajana betonissa. Tässä tapauksessa porot on kuitenkin käsiteltävä ensin esimerkiksi biohiileksi, jottei niistä liukene kemikaaleja. Edellä mainitut olivat ulkomaisia esimerkkejä, mutta kyllä suomessakin osataan kahvinporoja hyödyntää. Natural Indigo Finland kehittää kahvinporoista tekstiiliväriaineita. Berner Oy käyttää kahvinporoa puutarhamullassa ja kasvualustoissa.
Seuraavan kerran kun laitat kahvinporot biojätteeseen toivon, että pysähdyt hetkeksi ja mietit mitä kaikkea hyväntuoksuisesta ruskeasta jauheesta voi tehdä. Kuka tietää, ehkä jonain päivänä käytetyt kahvinporot ovat raaka-aine, josta suorastaan kilpaillaan.
Kati Nordlund
Bio- ja energia-asiantuntijaResurssiviisaus
Satakunnan ammattikorkeakoulu