Sienien loputon potentiaali

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä

Sienet eivät ole eläimiä eivätkä kasveja. Ne voivat olla vaikeasti havaittavan pieniä, kuten homesienet tai lukeutua planeettamme suurimpiin eliöihin, kuten metsän maaperässä levittyvät sienirihmastot. Sienet ovat osoittautuneet paitsi kesägrillin klassikoksi myös bioteknologian luotetuimmaksi tuotantolaitokseksi ja mitä erilaisimpien tuotteiden raaka-aineeksi.

Sieniä on kasvatettu jo satoja vuosia esimerkkisi Aasiassa. Tunnettu esimerkki näistä on herkullinen siitake. Voisi luulla, että täällä pohjolassa, metsäisessä maassa sieniä syötäisi yhtä pitkin perintein. Sienten syönti yleistyi meillä kuitenkin vasta ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan seurauksena. Suomen metsissä kasvaa noin 2000 lajia, joista noin 200 on syötäviä.

Ruokasienistä suosituimpia ovat kasvatetut herkkusienet, joita kasvatetaan esimerkiksi täällä Satakunnassa Mycora Oy:n sienimöissä ja kanttarellit, jotka ovat tunnistettavuutensa ansiosta suosittuja keräilijöiden keskuudessa. Myös tatit ovat pillistönsä ansiosta helppoja tunnistaa ja useimmat niistä ovat syötäviä.

Sienet ovat valtavan kokoisia eliöitä, kun muistaa, että maan pinnalle puskeneen itiöemän lisäksi näkymättömissä levittäytyy hiuksenhienojen rihmojen verkosto. Tätä verkostoa kutsutaan sienirihmastoksi ja se on avain asemassa useissa uusissa innovaatioissa.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Ecovative valmistaa sienirihmastosta muotoiltuja pakkauksia.  Yritys on kehittänyt myös sienipekonia ja sieninahkaa. Yritys tutkii sienirihmastojen käyttöä myös rakentamisessa. Myös muut yritykset ja tutkijat ovat kiinnostuneet sienirihmaston käytöstä rakentamisessa ja aiheesta on tehty kokeiluja. Hollantilainen Aifunghi valmistaa designer huonekaluja sienirihmastomassasta. Sienirihmaston käyttöä elektroniikassa on myös tutkittu.  

Sienet saavat tarvitsemansa energian joko hajottamalla kuollutta eloperäistä materiaalia tai loisimalla toisissa eliöissä. Siksi ne soveltuvat hyvin biologisten sivuvirtojen jatkojalostukseen. Hiivasieniä on käytetty oluen valmistuksessa ja leivän kohottamisessa vuosisatoja. Homeita käytetään esimerkiksi homejuuston valmistuksessa ja antibioottien tuotannossa. Esimerkiksi suomalaisen Eniferin PEKILO proteiini on sieniproteiinia, joka on kasvatettu elintarvikejätteellä.

Sienet voivat tuottaa myös monia haluttuja tuotteita täsmäfermentoinniksi kutsutussa prosessissa. OnegoBio käyttää rihmasientä nimeltä Trichoderma reesei. Myös T. reeseiksi lyhennettyä sientä on käytetty pitkään ja hyvin erilaisissa tuotantoprosesseissa. Amerikassa ja Intiassa toimistoja pitävä PerfectDay käyttää maidottoman heraproteiinin tuotannossa myös T. reeseitä. Useilla muilla sieniin luetuilla eliöillä voidaan tuottaa esimerkiksi entsyymejä, lääkeaineita, väriaineita tai biopolttoaineita. Mahdollisuuksia on mittaamattoman paljon.

Hieman kärjistäen voisimme tulevaisuudessa asua sienistä valmistetuissa rakennuksissa, istua sienistä valmistetulla sohvalla, katsoa sienistä valmistetusta älylaitteesta sienistä kertovaa dokumenttia pukeutuneena sienistä valmistettuun tekonahkaan syöden sienistä valmistettua ruokaa odotellessa sienirihmastoon pakattua tuotetta kotiovelle (valmistettu sienistä) saapuvaksi.

Haluan antaa tämän artikkelin loppuun kirjasuosituksen: Merlin Sheldraken kirjan Näkymätön valtakunta. Kirja on mielenkiintoinen ja innostava teos sienien loputtomasta potentiaalista.